Medtech, Cleantech, Aerospace & Defence sekä Advanced Industrial ovat Darekon Oy:n asiakkaiden selkeät toimialaryhmät. Näitä palvelee kolme elektroniikkatehdasta; Suomessa, Ruotsissa ja Puolassa; sekä kaksi mekaniikkatehdasta Suomessa. Henkilökunnan määrä on noin 500 henkilöä ja liikevaihtoa kertyy lähes 100 miljoonaa euroa.
Darekon Oy:n 40-vuotinen taival ansaitsee tarinan. Siinä missä monet alan yritykset ovat nousseet ja kaatuneet, siinä Darekon on sopeutunut, taistellut, valinnut taitavasti oikeita vaihtoehtoja ja jatkuvasti kasvaen ja kehittyen tullut yhdeksi alansa parhaista yrityksistä.
Yrittäjä ei halunnut jäädä eläkkeelle
Kaikki alkoi siitä, että Heikki Orpo ei halunnutkaan jäädä eläkkeelle. Heikki oli myynyt yrityksensä 49-vuotiaana, vuonna 1984, ja jäänyt vapaaherraksi. Pian hän kuitenkin huomasi kaipaavansa edelleen toimintaa ja syntyi ajatus ryhtyä valmistamaan elektroniikkaa ja viemään sitä Neuvostoliittoon. Seuraavaksi piti rakentaa tehdas.
Heikki ryhtyi viemään hanketta tarmokkaasti eteenpäin ja pian myös julkinen taho kiinnostui uutta vaurautta tarjoavasta hankkeesta. Silloinen valtiovarainministeri Ahti Pekkala oli kotoisin Haapavedeltä ja hän sekä Haapaveden silloinen kunnanjohtaja Pentti Silvola olivat aktiivisia, joten Haapavesi valikoitui sijaintipaikaksi.
Hankkeessa oli mukana myös Nokian idänkauppaa vetänyt puolalaistaustainen Stefan Widomski, jolla oli merkittävä rooli Nokian kännyköiden menestykselle erityisesti itäisessä Euroopassa. Widomski muistetaan esimerkiksi tempauksesta, jossa hän Helsingin Kalastajatorpalla työnsi Mihail Gorbatšovin käteen maailman ensimmäisen kännykän, jossa oli auki puhelu Moskovaan. Tilanteessa otetussa valokuvassa Widomski hymyilee leveästi puhelimeen hämmästyneenä puhuvan Gorbatšovin vieressä.
Liikkeelle kunnantalon kellarista
Aivan alussa Darekon Oy:n perustamisen jälkeen vuonna 1985 oli yhtiöllä toimistohuone kunnantalon kellarissa. Siellä telex lauloi venäjänkielistä tekstiä kiinnostuneilta asiakkailta. Samalla käynnistettiin ensimmäinen elektroniikkatyöntekijöiden kurssi, jolle osallistui noin 25 henkilöä. Kurssin vetäjänä toimi Eero Meriläinen, joka sittemmin teki pitkän uran Haapaveden tehtaanjohtajana.
Kunnan tasolla asia oli varsin merkittävä ja oman värinsä toi paikallisessa lehdistössä viikkokausia jatkunut kirjoittelu. Heikki Orpo tuli Turusta ja epäluuloiset pelkäsivät, että ”etelän miehet tulee ja huijaa…” Pian suhtautuminen kuitenkin muuttui, kun nähtiin etelän miesten olevan oikealla asialla.
Ensimmäisessä vaiheessa kunta rakensi 1 000 m2:n tehtaan ja muutaman vuoden jälkeen Darekon lunasti sen kunnalta itselleen. Vuonna 1996 kunta ryhtyi rakentamaan 1 000 m2:n laajennusta, jonka Darekon jälleen lunasti ja vuonna 1999 rakennettiin toinen, yli 1 000 m2:n laajennus samalla periaatteella.
Kolmas laajennus rakennettiin vuonna 2016 ja neljäs valmistui vuonna 2024. Samalla koko kiinteistön tekniikkaa on nykyaikaistettu monella tavalla mm. ilmastoinnin, maalämmön ja aurinkoenergian muodossa. Kiinteistö on samalla palannut kunnan omistukseen. Nyt tehtaan 5 600 m2:ssä työskentelee noin 190 alan ammattilaista.
Dramatiikkaa vuosikymmenen vaihteessa
Heikin vanhin poika Kai Orpo oli valmistunut kauppakorkeakoulusta, avioitunut ja muuttanut Saksaan vuonna 1988. Samana vuonna Heikki sairastui vakavasti ja Kai kutsuttiin takaisin Suomeen hoitamaan Darekonin asioita. Hänet nimitettiin Darekonin toimitusjohtajaksi vuonna 1990.
Vuosi 1990 oli Darekonille monella tavalla hyvin kriittinen. Neuvostoliitto hajosi ja hyvin alkanut vientikauppa loppui kuin seinään. Helmikuun pankkilakko käynnisti vuosikymmenien syvimmän laman Suomessa ja taantuva kehitys johti markan devalvointiin vuonna 1991 ja edelleen kellutukseen vuonna 1992.
Vuonna 1990 Darekonin hyvin kehittyneestä liikevaihdosta suli kaksi kolmasosaa ja yhtiö päätti keskittyä sopimusvalmistukseen. Yhtiöllä oli 40 työntekijää ja sopimusvalmistuksen osuus liikevaihdosta oli 300 000 markkaa. Laman keskellä sitä kuitenkin löytyi lisää.
Ensimmäisen askeleen kansainvälistymiseen Darekon otti vuonna 1991 perustaessaan tehtaan Gdanskiin, Puolaan. Kohdemaan valintaan oli ehkä vaikuttamassa myös Stefan Widomski.
Darekon oli käynnistänyt Fiskarsin kanssa yhteistyön UPS-laitteiden valmistuksessa vuonna 1989, mutta jo 1991 todettiin sen olevan liian kallista Suomessa. Darekon perusti paikallisen yrityksen kanssa joint venturen Gdanskiin ja vei vanhat koneet sinne Suomesta. Myöhemmin Darekon osti yhtiön kokonaan itselleen.
Puolan tehtaanjohtajaksi vuoden 1992 alusta tuli Kari Koponen, joka kertoi innostuneensa aivan erilaisesta uudesta tehtävästä. Hänen aloittaessaan tuotantopäällikkö ja hallintopäällikkö oli jo palkattu, mutta työntekijöitä ei ollut yhtään. Asiakkaita oli kuitenkin yksi ja tilauskanta oli 2 000 markkaa. Huhtikuussa tuotanto käynnistyi ja kesään mennessä työntekijöitä oli jo 15 henkilöä. Koponen jäi eläkkeelle Puolan tehtaan toimitusjohtajan tehtävästä lähes 27 vuoden jälkeen vuonna 2018.
Sukupolvenvaihdos ja uusia haasteita Sukupolvenvaihdos Darekonissa toteutettiin virallisesti vuonna 1992, kun Kai ja Henri Orpo tulivat yhtiön omistajiksi. Samalla Widomski ostettiin ulos yhtiöstä.
Devalvaatioista oli selvitty, mutta vuosikymmenen puoliväliin mennessä pääomat oli käytetty. Kai Orpo onnistui kuitenkin neuvottelemaan Meritan kanssa sopimuksen, jolla Merita pääomitti Darekonin velkoja ja toiminta saattoi jatkua.
Liiketoiminta kehittyi ja Darekon pystyi vähitellen lyhentämään velkojaan, mutta yrittäjillä oli edelleen kaikki kiinni. Suurempi loikkaus myynnissä tapahtui vuonna 2004, jolloin liikevaihto lähes tuplautui edellisestä vuodesta liki 14 miljoonaan euroon (M€).
Vuonna 2006 Darekon uskaltautui tekemään ensimmäisen yritysostonsa ja hankki Savonrannalla toimineen ET-Electron, jonka toiminta ja asiakaskunta täydensivät muuta toimintaa. Savonrannan tehdas siirtyi vuonna 2019 Savonlinnan kaupunkiin ja vuonna 2022 sen toiminnot siirrettiin Haapavedelle.
Enemmistö pääomasijoittajalle ja takaisin
Darekonin vahva kehitys 2000-luvun alkuvuosina sai myös sijoittajat kiinnostumaan yhtiöstä ja joulukuussa 2007 allekirjoitettiin sopimus, jolla 60 % osuus yhtiöstä siirtyi pääomasijoittaja Sentica Partnersille. Kauppasumma toi veljeksille palkan yrittäjätoiminnasta.
Vuoden 2008 finanssikriisi suunnilleen puolitti sopimusvalmistajien markkinat. Darekon tosin selvisi paljon vähemmällä, kun vuoden 2009 liikevaihto laski vain noin 15 % edellisestä.
Vuonna 2009 yritysostot jatkuivat, kun Darekon osti Mecanovan Klaukkalan ohutlevytehtaan liiketoiminnan. Tämä avasi Darekonille kokonaan uuden liiketoiminta-alueen ja antoi mahdollisuuden palvella elektroniikka-asiakkaita entistä laajemmin. Seuraava yrityskauppa tehtiin vuonna 2012 ja se käsitti Apelec Oy:n koko osakekannan. Tämä toi Darekonille hyviä uusia asiakkaita, joita voitiin palvella entistä vahvemmin ja laajemmin.
Vuodet kuluivat ja Darekonin osakkeet alkoivat poltella Sentican taseessa, kun exit on ainakin kasvupääoman kohdalla tapana tehdä 3-6 vuoden kuluessa sijoituksesta. Sentica pyysi vuonna 2015 ostotarjouksia ja Orpot ehdottivat ostavansa osakkeet takaisin samalla hinnalla kuin paras tarjous. Rahoitusneuvottelut Nordean kanssa onnistuivat ja kaupat tehtiin 2015.
Kehitystä ja uudenlaista ajattelua
Vuonna 2015 Darekonin liikevaihto oli 37,5 M€, viime vuonna 87 M€. Yrityskauppojakin on tehty: Vuonna 2020 Darekon osti Klaukkalan kiinteistössä toimivan maalaamon liiketoiminnan täydentämään ohutlevyvalmistusta. Yhteistyötä maalaamon kanssa oli toki tehty vuosia.
Vuonna 2021 oli vuorossa laajentuminen Ruotsin markkinoille, kun hankinnan kohteena oli ruotsalainen sopimusvalmistaja, IHAAB Component Systems AB tytäryhtiöineen. Hankinnan voi sanoa lähteneen vireille jo joitakin vuosia aikaisemmin, kun Darekon teki selvityksen Baltian, Skandinavian ja muun lähialueen yrityksistä, jotka voisivat täydentää sen toimintaa.
Vielä loppuvuonna 2021 hankki Darekon Ylivieskassa toimivan ohutlevymekaniikan sopimusvalmistaja Premec Oy:n koko osakekannan. Premec oli vakavarainen kasvuyritys, joka haki uusia asiakkaita ja uusia markkinoita. Kai Orpon mukaan tämä sopi Darekonin strategiaan, johon kuuluu kasvaminen sekä orgaanisesti että yritysostojen kautta. Premec fuusioitiin Darekoniin kesällä 2025.
Vuosi 2015 oli Kai Orpolle merkityksellinen, koska sen jälkeen hän on kokonaan omistetun perheyrityksen johtajana voinut ajatella uudella tavalla. Nyt, kun ei ole myyntiaikeita, voi kehitystä ajatella ja toteuttaa pitkällä tähtäimellä.
Teksti: Jouko Lampila